Uskonto – Esittelyssä kymmenen käskyä osa 2<br />
 

Uskonto – Esittelyssä kymmenen käskyä osa 2
 

5.1.2018 8.03

Tulosta PDF

Playa del ingles – M. Aaltonen
Uskonto tuntuu kiinnostavan kovasti suomalaisia matkaajia varsinkin Kanarialla. Tästä osoituksena kirkollisten toimitusten ja seurakuntatoiminnan suuri suosio.

Päätimme perehtyä tässä artikkelisarjassa kristinuskon keskeisemään oppiin, joten valitsimme luontevasti kohteeksi kymmenen käskyä, joka on mielestämme kristinuskon ehkä merkittävin elämisen ohjenuora. Haastattelimme artikkelisarjaan niin pappeja kuin tavallisia ihmisiä ja artikkeleissa on myös objektiivinen johdanto jokaisen käskyn kohdalla.

Ensimmäinen käsky: Minä olen herra sinun Jumalasi, sinulla ei saa olla muita jumalia.

Tämä käsky voidaan ymmärtää joko Jumalan määräyksenä juutalaisille pitää vain yhtä Jumalaa. Toki käsky voidaan myös nähdä niin, ettei Jumala varsinaisesti absoluuttisesti kiellä, ettei muita Jumalia voisi olla olemassa. Israelin kansa oli hyvinkin taipuvainen uhraamaan myös muille Jumalille, mistä VT toistuvasti muistuttaa. Itse pidän tätä hyvin selvänä Jumalan käskynä pitää juutalaisuus selkeästi monoteistisena uskontona. Ensimmäinen käsky nähdään myös usein kaikkein olennaisimpana käskynä, jota muut käskyt tavallaan seuraavat. Tämä ajattelumalli olettaa, että mikäli et elä tämän käskyn mukaan kaikki muu on turhaa, sillä kaikki perustuu juuri 1. käskyyn.

Merkitys UT:ssä on selkeä, sillä Jeesuksen puheissa esiintyy aina yksi ja sama Jumala, jonka tahtoa hän noudattaa. Myöhempi kristillisyys ei tosin ole niin jyrkän monoteistinen, sillä kolminaisuusopin voidaan nähdä olevan ainakin jossain määrin hienoisessa ristiriidassa monoteismin kanssa.

Lisäksi katolisessa kirkossa oman käsitykseni mukaan palvotaan Pyhää Mariaa tietyillä alueilla vähintäänkin yhtä paljon kuin Jumalaa tai Jeesusta. Paavin asema on myös ajoittain ymmärretty niin, että hänelle osoitettu palvonta on ylittänyt monoteismin määritelmän. Käskyn merkitys ei sinällään ole kovinkaan suuri, sillä uskonnonvapauslakimme salli tämän käskyn rikkomisen täysin vapaasti, eikä siitä seuraa mitään sanktioita.

Helena Kuja-kannon kanssa käskystä keskustellessa nousi esiin Helenan varsin pitkälle menevä pohdinta siitä, että ihminen turvaa aina ”herraansa” joka valitettavasti nykyään tarkoittaa joillekin turvan hakemista maallisesta vauraudesta: rahasta. Helena nostaa esiin myös ihmisen hakevan turvaa vallasta ja ulkomuodosta. Näillä esimerkeillä Helena tarkoittaa joidenkin ihmisten olevan ajoittain harhapoluilla käskyn idean suhteen.

Pohdimme myös kristillisyydessä ilmenevää kolminaisuutta ja sille esitettyä ulkoista kritiikkiä, sillä tietyn ideologian mukaan kristillinen pyhä kolminaisuus voisi sotia yksijumalaista uskontoa vastaan. Helena kuitenkin argumentoi kristillisen kolminaisuuden tarkoittavan sitä, että jumala ilmenee kristillisen opin mukaan kolmella eri tavalla.

Olin valmistautunut ”kinaamaan” asiasta Helenan kanssa, mutta hänen tyhjentävä vastauksensa teki aikeeni tyhjiksi. Kenties keksin tulevaisuudessa jonkin muun uskonnollisen aiheen, josta yritän saada kunnon väittelyn aikaiseksi.


Maallikon kantaa aiheeseen edustaa Inglesissä parhaillaan lomaileva Heikki Pärnä, joka ymmärtää kyseisen käskyn siten, ettei materian ja rahan tulisi korvata ihmisen uskontoa. Heikki toteaa myös ihmisyksilöiden ajoittain erehtyvän palvomaan rahan lisäksi myöskin ulkonäköä ja muita ulkoisia menestyksen merkkejä. Heikin mukaan ihmisen pitäisi keskittyä elämässään perusasioihin, joissa myös uskonnolla on oma roolinsa.

Heikin ja Helenan näkemysten jälkeen aloin itsekin pohtia omia käsityksiäni asian suhteen ja aloin miettiä tulisiko minun ehkä sittenkin perua suunniteltu parturikäyntini liian turhamaisena. Asiaa tovin pohdittuani päätin kuitenkin pitää Sonnenlandiin suunnitellun parturimatkan voimassa ja päätin jatkossa pohtia, keskitynkö ajoittain myös itse liikaa ulkoisiin arvoihin…


Julk.5.1.2018
Kuvat ja teksti: M. Aaltonen
Helena Kuja-kannon kuva: https://www.grancanariansrk.net, 18.12.2017
Heikki Pärnän kuva: M. Aaltosen yksityisarkisto.
Alttarikuva Templo ecumenicon kappelista.
  299 / 336  


Keskustele tästä Asiaton sisältö