Suomen puolueet Kanariasta – Vuorossa Sosiaalidemokraatit<br />
 

Suomen puolueet Kanariasta – Vuorossa Sosiaalidemokraatit
 

5.12.2017 11.45

Tulosta PDF

Playa del ingles – M. Aaltonen
Suomalaiselle journalismille on nykypäivänä ominaista välittää miltei vuoden jokaisena päivänä erilaisia poliittisia näkökulmia eri lukijakunnille, ajoittain tosin ei-korrektilla tavalla. - Selvitimme puolueiden kantoja koskien Kanariaa ja täällä tapahtuvaa elämistä ja olemista.

Mediataloilla ja lehdillä vaikuttaa olevan erilaisia poliittisia agendoja, joiden edistämiseen valitettavan usein myös yksittäiset journalistit tuntuvat ottavan osaa hyvinkin hanakasti.

Journalismin yksi perimmäinen ideologia on kuitenkin välittää neutraalia/objektiivista tietoa kansalle eli ihmisille. Itse pyrin edistämään edellä mainittua neutraalia poliittista journalismia, joten päätimme tehdä kanaria24.comin lukijoille kaikki puolueet kattavan poliittisen katsauksen.

Katsauksessa selvitetään eri puolueiden kantoja koskien Kanariaa ja täällä tapahtuvaa elämistä ja olemista.Lähetin kysymykset myös niille laillisille puolueille, joilla ei ole tällä hetkellä ole edustajaa eduskunnassa. Mielestäni myös heidän sanomansa ansaitsee tulla kuulluksi, eikä heitä saa jättää tarkoituksella poliittisen debatin ulkopuolelle, kuten usein valitettavasti tehdään.

Puolueiden järjestys artikkeleissa määräytyy heidän lähettämiensä vastausten saapumisjärjestyksen mukaan. Mikäli et löydä vuoden loppuun mennessä suosikkipuoluettasi koskevaa artikkelia, tarkoittaa tämä sitä, ettei kyseessä oleva puolue ole katsonut tärkeäksi vastata lähettämääni lausuntopyyntöön.

Tällä kertaa puolueita ja niiden kantoja koskevassa poliittisessa katsauksessa on vuorossa Sosiaalidemokraatit, joiden ideologiasta ja agendoista saa lisätietoa osoitteesta: www.sdp.fi.
Vastaukset kysymyksiin on välittänyt poliittisen valmistelun päällikkö Mikko Koskinen.


1. Miten puolueenne suhtautuu ulkomaille suuntautuvaan turismiin?

Turismi on maailmanlaajuisesti tärkeä elinkeinon lähde. Lisäksi sillä on merkittävä suora vaikutus ihmisten elämänlaatuun tarjotessaan virkistystä, uusia elämyksiä ja rentotumista. Turismin yhteydessä on viime vuosikymmeninä onneksi yhä enemmän kiinnitetty huomiota myös sen ekologisuuteen sekä palvelujen tarjoajien osalta, että myös kuluttajat ovat tulleet asiasta yhä tietoisemmiksi. Tämä on kestävän kehityksen kannalta avainkysymys.



2. Onko mielestänne eettisesti oikein muuttaa talveksi ulkomaille?

Suomalaisilla on luonnollinen vapaus valita missä lomailevat ja viettävät esimerkiksi talvikuukaudet. Ulkomaille talveksi muuttamista ei siis voi pitää yleisesti eettisesti vääränä.


3. Tiedättekö paljonko Kanarialla käy talvisin äänestysoikeudellisia suomalaisia?

Kanarialle vuonna 2016 saapui suorilla lennolla 252 307 matkustajaa. Tämän lisäksi ovat vielä ne matkustajat, jotka käyttivät reittilentoja ja joilla oli jokin koneen vaihto ennen Kanarian saaria. Ei ole mahdollista eritellä näistä luvuista niitä, jotka ovat suorittaneet matkansa talvikuukausina tai äänestysikäisiä Suomen kansalaisia. Varovainen arvio voisi olla, että luku on jossain 80.000-180.000 äänestysikäisen välillä. Arvioinnin pohjasta siis puuttuvat täsmälliset tiedot talvikuukausina matkustaneista, joka tekee arvioinnista epävarmaa. Vertailun vuoksi voi todeta, että Tilastokeskuksen mukaan Suomen n. 5.5 miljoonasta asukkaasta n. 4.46 miljoonaan oli äänioikeutettuja vuoden 2015 eduskuntavaaleissa ja ulkosuomalaisia äänioikeutettujen kokonaisluku (pysyvä asuinpaikka ulkomailla) oli n. 242.000.


4. Miten puolueenne ottaa heidät huomioon politiikassanne?

SDP toimii kaikkien suomalaisten eduksi. Pyrimme toiminnassamme huomiomaan myös ulkosuomalaisten asiat. Meille tärkeimmät tekijät ovat oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja solidaarisuus. Tämä koskee niin yksilön mahdollisuuksia saada koulutusta, hyvinvointipalveluita kuin myös parempia mahdollisuuksia elämäänsä. SDP on voimakkaasti Euroopan unionin kehittämiseen sekä globaaliin kestävään kehitykseen eli sosiaaliseen, taloudelliseen kuin ekologiseen kehitykseen sitoutunut puolue.


5. Miten tämä tarkoittaa käytännössä?

Puolue pitää teemoja esillä eduskuntavaalikampanjoinnissa, jolla kansalaisilta haetaan mandaatti tulevalle politiikalle. Teemat siis määrittelevät SDP:n aseman vaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa ja jos kannatusta on riittävästi tulevat konkretiaksi hallitusohjelmassa ja maan seuraavien vuosien harjoittamassa politiikassa.



6. Pitäisikö ulkomailla asuvia suomalaisia verottaa asuin vai kotimaan mukaan?

Tärkein periaate on, että tulot tulevat ylipäätään asianmukaisesti verotetuksi ja että kansainvälisessä verotuksessa ei pääse syntymään tilanteita, joissa verotuksen voi kokonaan välttää. Periaatteellisena lähtökohtana on yleensä asuinmaassa tapahtuva verotus. Siihen on kuitenkin useita perusteltuja poikkeuksia. Esimerkiksi työstä saatu tulo on pääsääntöisesti aivan oikein verotettava työskentelymaassa. Tähän periaatteeseen perustuu myös eläkkeiden verotuksen yleinen käytäntö, jossa niitä verotetaan yleensä ensisijaisesti siinä maassa, jossa eläke on kertynyt. Periaate perustuu OECD:n suositukseen. Verosopimuksissa on kuitenkin useita poikkeavia käytäntöjä. Esimerkiksi Suomessa kertyneestä yksityisen sektorin eläkkeestä voidaan verosopimuksen perusteella tietyissä tilanteissa maksaa verot Espanjaan. Samoin pääomatuloja, kuten osinkoja, voidaan tietyissä tilanteissa verottaa myös lähdevaltiossa, joka puolestaan perustuu siihen, että osinkoina jaettu voitto on syntynyt lähdevaltiossa. Verosopimuksilla on tärkeä huolehtia, että verot tulevat asianmukaisesti maksettavaksi jonkin lainsäädännön mukaan ja toisaalta on tärkeä huolehtia siitä, että kohtuutonta tuplaverotusta ei pääse syntymään.


7. Aiotteko tehdä seuraavan vuoden vaalityötä Kanarialla, jos ette miksi?

Erilainen tiedotustoiminta ja vaikuttajaviestintä tapahtuvat yhä suuremmassa määrin nykyisin myös virtuaalisesti. ihmiset liikkuvat päivittäin tietoverkoissa ja käyttävät usein reaaliaikaesti sosiaalista mediaa. Tämä on suuri muutos myös poliittisessa viestinnässä ja positiivinen haaste myös sekä ehdokkaille että puolueille äänestäjien tavoittamisessa ja kannatuksen hankinnassa.
SDP:n sosiaalisessa mediassa tapahtuva vaalityö sekä internetissä tapahtuva tiedotustyö ovat luonnollisesti saatavilla Kanarian saarilla. Koska resurssit sekä puolueella että ehdokkailla ovat niukat on mahdollista, että myös SDP:n ehdokkaista ja puolueen linjoista parhaiten tietoa saa Suomen ulkopuolella näistä julkisista kanavista.


8. Miksi Kanarialla asuvien suomalaisten pitäisi äänestää puoluettanne?

SDP:n tavoitteet Suomen ja Euroopan kehittämiseksi yhä oikeudenmukaisempaan ja kansalaisen tarpeita palvelevaan suuntaan ovat varmasti yhteisiä kaikille suomalaisille. SDP ajaa myös Kanarialla asuvan etuja.


9. Onko mielestänne järkevää, ettei Suomella ole suurlähetystöä Kanarialla, vaikka maa on suurin suomalaisen turismin kohde?

Vuonna 2011 ulkoministeriö jatkoi tuolloin hallituksen budjetti- ja kehysesityksen säästöjä sulkemalla vuoden 2012 aikana konsulaatin Las Palmasissa Espanjassa ja muuttamalla sen kunniakonsulaatiksi saman vuoden aikana. Perusteena oli, että tulevassa toiminnassa otetaan mallia Malagassa olevasta kunniakonsulaatista, joka oli UM:n mukaan menestyksellisesti tuottanut tarvittavat konsulipalvelut Aurinkorannikon alueella tukeutuen Madridin suurlähetystöön.
Perusteltua on, että viimeistään seuraavan hallituksen aikana tehdään kokonaisselvitys UM:n edustustoverkon mahdollisista muutostarpeista liittyen lähetystö, konsuli- ja kunniakonsuliverkostoon. Tässä yhteydessä on tehtävä perusteellinen arvio myös Las Palmasin toimipisteen muodoista.

Suurlähetystöä Kanarian saarille ei kuitenkaan voida perustaa, koska Espanjan suurlähetystö sijaistee luonnollisesti maan pääkaupungissa Madridissa.Mahdollisen Las Palmasin toimipisteen uudelleen järjestelyn perusteena luonnollisinta olisi käyttää Kanarialla sijaitsevan UM:n edustautumisen kehittämistä vastaamaan alueen suomalaisten muuttuvia tarpeita.


10. Onko mielestänne järkevää, ettei Suomi ole asettanut yhtäkään sosiaalityöntekijää Kanarialle, eikä vaadi yhdeltäkään valtion rahoilla toimivalta järjestöltä edustusta Kanarialle, vaikka tarve on looginen?

Ulkoasiainministeriön työryhmän, joka jätti mietintönsä 31.3.2014, tehtävänä oli arvioida nykytilanne ja kartoittaa voimassa olevaa kansallista lainsäädäntöä, joka liittyy ulkomailla oleskelevien suomalaisten avustamiseen erityisesti sosiaalialan ongelmissa. Työryhmän tavoitteena oli käydä läpi kansallisesti keskeinen lainsäädäntö ja viranomaisten toimivalta, kartoittaa ongelmatilanteet ja niihin liittyvät asiakokonaisuudet sekä selvittää mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve, kuten mahdollinen tarve muuttaa lainsäädäntöä.

Työryhmän havainto oli, että ulkomailla olevien suomalaisten odotukset ja viranomaisten avustusmahdollisuudet eivät kohtaa. Toisaalta todettiin, että suomalainen yhteiskunta oikeuksineen ja velvollisuuksineen ei sellaisenaan siirry ulkomaille suomalaisten mukana, vaan ulkomailla toimitaan aina kyseisen valtion lakien ja määräysten mukaan. Samalla tuotiin esiin, että ulkomaille muuttaminen on aina henkilön oma valinta. Muutto voi myös merkitä siirtymistä Suomen sosiaaliturvasta sellaisen valtion sosiaaliturvan piiriin, jonka määräytymisperusteet ja taso voivat poiketa merkittävästi suomalaisesta järjestelmästä.

Sosiaaliturva ei perustu Suomen kansalaisuuteen tai verojen maksamiseen Suomeen, vaan Suomessa asumiseen. Lisäksi työn kautta tulee oikeus tiettyihin etuuksiin, kuten työeläkkeeseen ja tapaturmavakuutukseen. EU- ja ETA-maiden sekä Sveitsin välillä liikkuviin henkilöihin sovelletaan EU-asetusta 883/2004 sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta. Asetuksen perusperiaate on, että työntekijä/ yrittäjä on vakuutettu työntekomaassa ja muut henkilöt kuuluvat asuinvaltionsa sosiaaliturvan piiriin.

Työryhmä arvioi, että suomalaisten liikkuminen ulkomailla tulee yhä kasvamaan, samoin kuin kansalaisten tarpeet. Näin ollen olisi tarvetta tukitoimintojen vahvistamiselle Suomessa ja viranomaisten välistä yhteistyötä tulee tiivistää ulkomailla esiin nousseiden ongelmien ratkaisemiseksi mm. tietojenvaihdolla ja yhteistoiminnalla.

Työryhmä myös totesi, ettei Suomella ei ole mahdollisuuksia erillisten sosiaalipalvelujen järjestämiseen ulkomailla oleskeleville tai asuville suomalaisille. Jokaisessa maassa palvelujärjestelmä muodostuu maan oman sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuuden mukaisena.

Työryhmä esitti, että tieto ulkomailla apua tarjoavista tahoista tulisi koota yhteen. Työryhmän näkemyksen mukaan poikkihallinnollinen, marraskuussa 2013 perustettu Kansalaisneuvonta.fi-sivusto olisi sopivin paikka koota tietoa ja neuvoja myös ulkomailla olevia suomalaisia varten. Sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö ja ulkoministeriö jatkoselvittävät yhdessä, miten voidaan konkretisoida asiaa selvittäneen työryhmän ehdotusta yhdestä tietopisteestä.
Edellä referoidun työryhmätyön johtopäätöksistä voi olla yhtä mieltä. Nykyhallituksen tulisikin toteuttaa kolmen edellä mainitun ministeriön jatkoselvitys siitä, miten ehdotus tietopisteestä voidaan konkretisoida sekä sitten toimeenpanna uudistus.

Suomessa toimivat kansalaisjärjestöt tekevät itsenäisesti päätökset omasta toiminnastaan ja mm. toimipisteidensä sijainnista. Toivottavaa luonnollisesti olisi, että suomalaiset kansalaisjärjestöt toimisivat siellä, missä kansalaiset liikkuvat ja oleskelevat.


11. Mitä puolueenne haluaa lopuksi sanoa Kanarialla asuville ja oleskeleville suomalaisille?

Toivomme Kanarialla asuville suomalaisille mitä parhainta menestystä ja hyvinvointia. Pitäkää siteet myös Suomeen läheisinä. Teitä tarvitaan myös täällä.

Mikko Koskinen
Poliittisen valmistelun päällikkö
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

Julk. 5.12.2017
Kuvat ja teksti: M. Aaltonen
Puolueen logo: www.sdp.fi, 4.12.2017

  27 / 719  


Keskustele tästä Asiaton sisältö