Tuhansien vaelluskilometrien kokemuksella Matti Kouva toteaa: ”Vaeltamisessa parasta ovat ehdottomasti upeat maisemat ja luonnon rauhoittava hiljaisuus.”  Tässä kuvassa Matti on mukana taustalla näkyvän espanjalaisryhmän järjestetyllä vaellusretkellä.
Tuhansien vaelluskilometrien kokemuksella Matti Kouva toteaa: ”Vaeltamisessa parasta ovat ehdottomasti upeat maisemat ja luonnon rauhoittava hiljaisuus.”  Tässä kuvassa Matti on mukana taustalla näkyvän espanjalaisryhmän järjestetyllä vaellusretkellä.

Patikointi - Gran Canaria vaeltajan silmin

14.7.2018 17.00

Tulosta PDF

Pellolainen Matti Kouva, 62, on harrastanut patikointia parin vuosikymmenen verran. Nuorempana hän kiersi Pohjois-Suomen erämaita ja tuntureita. Myöhemmin matkareiteiksi valikoituivat niin Pohjois-Norjan kuin Ruotsinkin tunturimaisemat. Nyt hän tekee talvisesongin parhaat vaellukset Gran Canarialla.

Kymmenisen vuotta sitten Kouva asettui ensimmäisen kerran talveksi Gran Canarialle. Samalla hänelle syttyi ajatus patikointiharrastuksen aloittamiseksi lähes päiväntasaajan korkeudella, Gran Canarialla, Playa del Inglesistä käsin. Aluksi hän vaelsi Inglesin lähitienoilla, kunnes uteliaisuus vei patikointireitit yhä kauemmaksi Inglesin turistikeskittymästä.

Kouva tutustui perusteellisesti Pentti Korpelan kirjoittamaan, varsin käyttökelpoiseen, Gran Canarian vaellusoppaaseen, minkä innoittamana hän löysi yhä vaativampia ja mielenkiintoisempia reittejä. Pisimmillään hän on vaeltanut Gran Canarialla reilun kolmenkymmenen kilometrin päiväreissuja.


Vaelluksen vaarat

Elämänsä aikana tuhansia kilometriä vaeltanut Kouva arvioi ensikertalaisen ja aloittelevan vaeltajan pahimpia kompastuskiviä ja vaaroja seuraavasti:
  1. Vaeltamaan lähdetään ilman kunnollista reittisuunnittelua.
  2. Varusteet eivät ole asianmukaisia, eli on esimerkiksi liian vähäinen vaatetus, kun vuorilla on kuitenkin huomattavasti kylmempää kuin esimerkiksi Inglesin keskustassa.
  3. Lähdetään reissulle ensimmäisellä kerralla yksin.
  4. Yliarvioidaan oma kunto, ja sitä mukaan aikataulu.
  5. Unohdetaan se, että vaelluksessa voi kulua nestettä useita litroja, eikä juomien ostaminen vaellusreitin aikana välttämättä onnistu, kun ei ole palveluita lähellä.
Kouva muistelee yhtä vaarallisista tapahtumasarjaa parin vuoden takaa Gruz de Tejedan vuoristomaisemissa.

"Etenimme vaativaa vuoristopolkua pitkin hyvässä järjestyksessä ja rauhallisesti. Erään mutkan takana polku olikin yllättäen jäisen liukas öisen pakkasen jäljeltä. Edessäni vaeltanut nainen liukastui yllättäen liukuen useamman kymmenen metrin syvyistä äkkijyrkkää vuorenseinämää kohden. Onneksi ehdin viime tipassa tarttua naisen kädestä kiinni, ja yksi vaelluskavereista puolestaan minun jalastani kiinni. Siinä oli sekunneista kiinni takuuvarma tippuminen kuolemaan," hän muistelee tapahtunutta.

Eikä Kouva turhaan vaeltamisen vaaroja kertaa, sillä esimerkiksi viimeksi syksyllä yksin Gran Canarialla vaeltamaan lähtenyt nuori suomalaistyttö sai surmansa liukastuttuaan polulta kymmeniä metrejä syvään rotkoon.


Parasta maisemat ja luonnon
rauhoittava hiljaisuus

"Kaikissa harrastuksissa on kuitenkin omat vaaransa, eikä vaeltaminen ole lopultakaan sen vaarallisempaa kuin mikään muu harrastus. Voihan sitä vaikka lyhyellä kävelylenkillä satuttaa itsensä pahasti, jos sattuu olemaan huono tuuri," Kouva toteaa jatkaen: "Vaeltamisessa parasta ovat ehdottomasti upeat maisemat ja luonnon rauhoittava hiljaisuus. Sitten tulee toki myös omien fyysisten rajojen etsiminen ja tapaamani ihmiset, joiden kanssa on tullut tehtyä monia vaellusreissuja."

Kouva on vetänyt vaellusporukoita Inglesistä käsin vuosia. Ihmisiä on tullut mukaan sitä mukaan, kun edellisillä reissuilla mukana olleet ovat asiasta muille kertoneet ja näin jälleen uusia kasvoja on seuraaville vaelluksille mukaan tullut.


Vaelluksesta henkistä ja
fyysistä hyvinvointia

Porukka on kokoontunut Inglesin pääkaudun, Avenida de Tirajan päässä olevalle, San Fernandon liikenneympyrän kupeessa sijaitsevalle linja-autopysäkille, mistä matka on alkanut bussilla starttipaikalle. Kouva toimii porukan ns. isäntänä, ja hän määritteleekin vaellusreitin mukaan lähtevien vaelluskunnon mukaan – aina mennään ”hitaimman” tahtiin.

Hänen mukaansa vaeltaminen Gran Canarialla on turvallista, kunhan kuuntelee kokeneimpien vaeltajien neuvoja eikä lähde matkalle puutteellisin varustein. Hän suosittelee vaellusharrastusta aivan kaiken ikäisille, korostaen, että tämä on harrastus, joka tuo joka kerta paitsi fyysistä myös henkistä hyvää oloa.


Haaveena vaellus Alaskassa

Kalastusta, marjastusta ja metsästystä harrastavan Kouvan vielä toistaiseksi toteutumattomana haaveena on päästä joskus vaeltamaan Alaskaan.

"Siellä villi ja armoton luonto tarjoaa vaellusta harrastavalle kaiken. Ainutlaatuiset maisemat, villieläimet ja ennen kaikkea mahdollisuuden olla yksin - osana ympäröivää luontoa," perustelee Kouva.

Tältä keväältä hän on Gran Canarian vaellukset vaeltanut. Keväästä alkusyksyyn hän vaeltaa pitkin pohjois- Eurooppaa. Marras-joulukuun vaihteesta alkaen hän jatkaa kuitenkin patikointiharrastustaan jälleen täällä Gran Canarialla.


Haluatko mukaan vaelluksille?

Jos olet kiinnostunut osallistumaan Kouvan, ja hänen kanssa yhdessä valtavien harrastajien joukkoon, voit olla yhteydessä kanaria24.com -matkailusivuston toimitukseen, mistä tarvittaessa saat tarkempia lisätietoja ennakoiden ensi sesongin vaelluksia joulukuusta alkaen.

Tämä on no. ystävien keskeinen hauska harrastus, ei mikään bisnes, joten Kouva painottaakin lopuksi, että jokaisella hänen kanssaan vaeltamaan lähtevällä on oltava oma matkavakuutus. Jälleen ensi syksynä hän toivottaa vaelluksille tervetulleiksi mukaan kaikki uudet ja vanhat tuttavuudet, joulukuun alusta alkaen. Lähes joka viikko on vaelluksia odotettavissa, tosin aina sen mukaan, miten sääolosuhteet sallivat.

Teksti: Teijo Romppainen
Kuvat: Matti Kouva, kuva-arkisto

  3 / 343  


Keskustele tästä Asiaton sisältö

Roque Nublon juurelta voit ihailla mahtavia maisemia – esimerkiksi merellä näkyy Teneriffa ja Teide -tulivuoren huippu. Se on maailman kolmanneksi suurin tulivuori ja korkein Atlantin saarten vuorista, joka nousee 3 718 metriä merenpinnasta ja noin 7 000 metriä ympäröivän meren pohjasta.
Patikointireitit on Gran Canarialla merkitty maastoon pääosin selkeästi. Patikoijille ovat tuttuja myös maaston kiviset vaellusreittimerkit.
Noin 65-metrinen tulivuoren ”jätös”, Roque Nublo, on Gran Canarian tunnetuin luonnonmonumentti. Sen mittasuhteet oivaltaa parhaiten paikan päällä. Monet kokeneet, asianmukaisin varustein varustautuneet, vuorikiipeilijät eivät tyydy maisemiin Roque Nublon juurella, vaan he kiipeävät jopa Roque Nublon huipulle asti.
Vaellusreittien varrella on usein ihastuttavia pikkykyliä, kuten esimerkiksi La Culata.